Kävinpä työni puolesta tutustumassa Trap-ammuntaan. Lajiin, joka tuli Suomen tietoisuuteen Satu Mäkelä-Nummelan olympiavoiton kautta. Pääsin itsekin ampumaan, ja jouduin toteamaan ettei lajinvaihto ole paikallaan. 2/50. Kiva oli kokeilla. Haulikolla kun en ollut koskaan ampunut.
Rytmiryhmään kuului myös Vartti Etelä-Karjalan päätoimittaja Ari Toivonen, joka ampui 12 osumaa toisessa sarjassa. Hän kirjoittaa lehdessä näin: "Jotkut aloittelijat ovat minunkin rinnallani todellisia aloittelijoita. Mukana ollut toimituksen avustaja Tuomo Reponen ampui kanssani samat sarjat. Tulos oli tosin paljon heikompi. 50 kiekkoa, kaksi vahingossa rikki. Vaatii todennäköisesti hiukan enemmän aikaa, ennenkuin Reponen edustaa maatamme missään ampumakisoissa."
Ari paitsi muistutti minua kaksi päivää asiasta, halusi kirjoittaa ampumisestani lehteen. Mietin hieman minkätakia, sillä itse lähdin kokeilumielessä ampumaan. Toki oma saamattomuus alkoi turhauttaa, mutta en tainut olla radalla yhtä kovassa kilpailuhuumassa kuin Herra Päätoimittaja.
Hetken mietittyäni totesin, että Herra Päätoimittaja ei luultavammin ole koskaan voittanut mitään. Ellei mukaan lasketa sitä isoa Daim-suklaalevypahvia, jota Herra Päätoimittaja on koko kesän autossaan kuljettanut. Niitä saa Linnanmäeltä "Daim-pyörää" pyöräyttämällä. Sapattivapaalle jäävä Toivonen kertoo pääkirjoituksessa tekevänsä mitä eteen tulee, jos ei tule mitään, hän ei tee mitään.
Minulla on ehdotus: Kun on höykyyttänyt nuoremman ammunnassa, voi vapailla suunnata bingoon. Siellä on todennäköisesti vanhempia vastustajia ja taatusti enemmän haastetta kuin tässä kaverissa. Jos voitto tulee, voi kotimatkalla poiketa toimituksessa kirjoittamassa jutun. Se kun sijaitsee melkein Lappeenrannan bingopaikan vieressä.
No, kuitit pitää kuitata. Niin kortilla maksaessa, kuin verbaliikan maailmassakin. Sen onneksi molemmat tiedämme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Toivonen on kuuluisa vittuilustaan. Hänhän tietää itse kaikesta kaiken ja on kaikessa aina oikeassa, kuten lehteä lukeneet tietävät.
Niin, onkohan AaTee koskaan voittanut mitään? Kilpajuoksijana hän jäi piiritasolle ja yhdestäkään hänen valmennettavastaan ei tullut mestariurheilijaa, jostain syystä.
Toivosen tyyli kirjoittaa on sellainen, josta kaikki eivät tykkää. Itse tykkään.
Mies varmasti jakaa mielipiteet, mutta mielestäni kirjoittaja on silloin onnistunut työssään. Tasaisesta massasta pitääkin erottua. Itsekin pyrin siihen.
Tämän kirjoituksen sisimmäinen pointtihan ei ollut pohtia mitä Ari oikeasti on voittanut, kunhan laitoin kuittia takaisin, jonka hän varmasti ymmärtää.
Toisia arvostellessa on muuten miehekästä kirjoittaa omalla nimellään ;)
Lähetä kommentti