Taistelu alueellisen jatkosarjan osalta on tauonnut. Joensuun reissu toi 2 pistettä. Suureksi ihmetyksen aiheeksi koitui vastustaja PyU, joka ei pelannut ainakaan sillä tasolla, jota voisi odottaa lohkovoittajalta.
Sunnuntaina LeBa-96 saapui Lappeenrantaan. Voittaja jatkoon Top Teamin seuraksi. Saimaan Salibandykeskus sai jäähyväiset kotivoiton siivittämänä. Selkeät 8-3 numerot eivät jättäneet arvailun varaa, kumpi joukkueista ansaitsi jatkopaikan. Hyyryläisen Ville sai kiitokset niin Barbaareilta, kuin NST:ltäkin. Molempien kausi jatkuu, mikä on hieno homma. SBK:lla ei harjoituksia tai pelejä nähdä. Ei enää koskaan.
Jatkolohkokin selvisi. Mikä hienointa, samassa lohkossa ovat joukkueet Oulusta ja Kajaanista. Runkopelipäivätkin ovat selvillä, ja mikä hienointa, molemmat joukkueet ovat ottaneet yhden viikonlopun Helsingin keikkaa varten. Sikäli ymmärrettävää. Me joudumme näillä näkymin tekemään kaksi erillistä reissua pohjoiseen. Lievästi ilmaistuna harmittaa.
Jäljellä on vielä 12 joukkuetta, jotka haluavat divariin. Kovia pelimiehiä löytyy tältäkin tasolta, ja ennakkoon on mahdotonta sanoa, ketkä läpäisevät seuraavan vaiheen.
Sekin on mahdotonta sanoa, missä pelaamme kotiotteluita. NST meni jatkoon, joten Urheilutalolta "salibandyvuorot" ovat jotakuinkin jaettu. Eipä silti, olen yhtä innoissani NST:n menestyksestä, kuin omastamme.
Toivoa sopii, että mattokenttiä löytyy pohjoisesta. Saisimme edes jonkintason "kotiotteluita", vaikka matka kotiin olisikin 700 kilometriä.
maanantai 25. helmikuuta 2008
sunnuntai 24. helmikuuta 2008
Syöttötuolissa osa 8: Matti Tiilikainen
Moni tätä lienee jo toivonut. Onhan uransa lopettanut mies pysytellyt poissa mediasta. Jatkuvaasyöttöä ei valtakunnan tasolla mediaksi nyt voi edes hyvällä tahdolla välttämättä kutsua, mutta mielenkiintoinen mies on taas kerran Syöttötuolissa. Pidätin haastattelun julkaisuajankohtaa kalenterista johtuen. Hyvät naiset ja herrat, Matin päivän kunniaksi: Matti Tiilikainen
Hei Matti! Päätit peliurasi kesken tämän kauden. Olisi typerä kysymys tiedustella "Miltä nyt tuntuu?". Kysynkin, oletko suunnitellut jatkoa alasarjoissa tai kenties valmennuspuolella?
-Hieno ettet lähtenyt tuolla em. typeryydellä liikkeelle, olisi voinut haastattelu kuivua heti alkuunsa.. Enpä ole juurikaan jatkoa miettinyt, tarpeeksi tuli vaivattua päätä tuossa vuodenvaihteessa, joten kesän aikana varmaan jatkan painia itseni kanssa.
Take your time. Kentällä sinut tunnettiin kovana maalintekijänä. Toissa kaudella teit maalin pelaamatta vaihtoakaan. Lisäksi viime kaudella lupasit tehdä 2 maalia ja toteutit lupauksesi. Onko maalinteko sinulle todellakin noin helppoa? Kerro tarinasi.
-Kyllä se maalinteko on itselle helpompaa ollut kuin syöttöpisteiden keräily, niitä ei ole tullut kuin päätylankusta kimmonneista ohivedoista.. Maalintekijän rooli tuli itselle jo junnuvuosina (oisko ollut jotain -93 /-94). Silloin(kaan) ei ollut taitoa kuin takatolpalla seisoskeluun. Rooli luotiin siis tahtomattani, ja mukavampaahan tuo maalinteko on kuin vasempana puolustajana safetailu!
On varmasti. Terveisiä vasemmille pakeille. Olet viime kausina ollut joukkueesi kokeneempaa kaartia. Voitaisiin puhua jopa isähahmosta nuoremmille. Lisäksi olet tyttövauvan isä. Koetko olevasi isähamo kentällä, entä sen ulkopuolella?
-Enemmän kentän ulkopuolella. Tosin ollaan me muutaman kerran Ilun ja Vilin kanssa tuopin ääressä mietitty elämän tärkeitä asioita... silloin sitä tuntee itsensä vanhaksi ja viis... vanhaksi.
Edellä mainitussa seurassa ehkä myös viisaaksi? Myös hyvä ystäväsi Antti "Öre" Karttunen sai lapsen. Joitakin kuukausia ennen sinua. Oliko tämä kaverusten kesken sovittu juttu tai kenties jonkinlainen kilpailu?
- Joo, hommahan lähti ihan perinteisestä vitsinheitosta, tyyliin ”et muuten uskalla! No jos uskallat niin minä perässä!” No ei vaan, kyllä tämä myös liittyy vanhaksi tulemiseen. Sattumankauppaa, sanon minä.
Pitää ehkä kysyä myös Ören mielipidettä. Olet Imatralta kotoisin. Itse otin kosketusta blogissa myös Imatraan. Olenko sinun pelikirjassasi mies, jolle pitäisi tulla noutaja kuin Pesosen Jussille SM-liigassa joitakin vuosia sitten.
- Kuten meillä on korttipöydässä tapana sanoa, ”Villissä lännessä olisit jo kuollut!!” Korjataan alkuun; Imatrassa ei mitään vikaa, mutta olen Ruokolahdelta, Leijonien pitäjästä. Eli kyllä se Noutaja tulee tuosta erehdyksestäsi, ei nuo Imatra-pilkat niin omaan nilkkaan osu. Muuten, ostin pelireissulla hienon nalli-revolverin kohentamaan hieman jäykkää tunnelmaa korttipöydässä. Ei toiminut.
Hyvä tietää, että uskallan jutella taas sinulle kasvotusten. Olet NST:n sivujen pelaajakortin mukaan "kävelevä lääkärikirja". Kertoisitko Jatkuvansyötön lukijoille. Mitä kaikkia loukkaantumisia todellisuudessa olet kokenut ja kuinka usein. Monelle se kuitenkin on epäselvää.
- Joo, kyllähän sitä on tullut telakalla oltua. Salibandyn parissa itseasiassa ei ole suurempia loukkeja tullut kuin 1xpolven ristiside ja 1xkierukka. Sitten lumilaudalla teloin toisen ristisiteen ja kevätjäillä lätkässä murtui ranne. Anestesialääkäri on kyllä tullut tutuksi, laskin äkkiseltään että parin viime vuoden aikana olen päässyt kemialliseen uneen kuusi kertaa! Huimaa, eikö totta.
Kyllä. Tiedän tosin ihmisiä, jotka lähtevät kemiallisille reissuille harva se päivä. Loukkaantuneena ollessasi teit paljon harjotteita toisen telakalla olleen Ville Aapron kanssa. Kummalla nousee enemmän penkistä? Oliko harjoitusmotivaationa olla parempi kuin "Santtu"?
- Njaa, nyt tuli paha. Ollaan Villen kanssa ”sulassa sovussa” käyty ilman keskinäistä kilpailua salilla, lähinnä Vainikaisen Arton kehonrakennusopeilla on touhuttu. Villen puntti kyllä saattoi loppua viime perjantaihin, kun hänkin siirtyi ”miesten kerhoon” eli nousi markka penkistä. Ehkäpä otamme leikkimielisen kisailun joku päivä, ilmoitan sitten blogisi sähkeisiin, kuinka penakisassa kävi!
Ilmoita jo etukäteen, niin tule kameroiden kanssa paikalle. Sitten jatketaan siitä, jota edellisessä haastattelussa kysyin. Paljasta itsestäsi tai jostain joukkuetoveristasi jokin salaisuus (esim. Salarakas-epäilyt) koko Suomelle.
- Tämä paljastus koskee vanhaa joukkuekaveria, edelleen Maailman Vahvimman Salibandypelaajan viittaa harteillaan kantavaa Jarno ”Ahma” Arposta. Hän aikoinaan uhkasi tuplapeliviikonlopun huonosti menneen ekan matsin jälkeen, ettei pelaa toista peliä, jos ei tyttöystävä suo hellyyttä illalla. No, aamulla Ahma käveli leveä hymy huulilla vastaan, pelikamat mukana. Oli kuulemma uusi sänkykin hajonnut tunteiden myrskyssä.
Tilanne meni siis ikäänkuin 50-50. Tosielämän tilanne. Joudut autiosaarelle. Ystäväsi Henki Lamppu ilmestyy ja kertoo, että saat 3 toivomusta. Ensimmäinen pitää käyttää siihen, että saat jonkin NST-pelurin saarelle. 2 seuraavaa tavaroihin, joita henkilön mukana tulee. Valitse, ja perustele valintasi.
-1. kyssäriin valinta on helppo. Ossi Lahti, maalivahti. Siinä ei aika käy pitkäksi kun tämän veijarin kanssa touhuilee. Hauska mies maalivahdiksi, terkkuja vaan Ossille. 2. kyssäriin: retkikeitin lisukkeineen on kova juttu. Kun Ossi sen kanssa puuhailee, sitä seuraillessa aika menee kuin iltamissa! Ja kyllä tämä riittää, toisen tavaran jätän seuraavalle Syötettävälle käytettäväksi.
En epäile hetkeäkään valintaasi. Kyselit jo sunnuntaina minulta NST - AC Haki ottelussa, "joks on 10 kovaa tulilla" tai jotain sinnepäin. Jännittikö tämä haastattelu paljonkin vai tarkoititko kenties jotain muuta asiaa?
-Joo, jännitti. Ei se ihan jokapäiväistä ole maalaiskylän kasvatille, että tällaiseen mediaan pääsee. Joten arvasit ihan oikein, kyllä se oli jännitys mikä suupieliä väänsi.
No nyt onneksi sekin paha on ohi.
Loppuun vielä nopeat:
All-Stars
Väänäsen Jussi – Johnny”Weismüller”Kotro – allekirjoittanut
Jappe Arponen – Kapteeni Kupsanen
Rauski Ryynänen
Vessa vai Sauna?
-Kyllä sauna vie voiton (en ymmärrä kysymystä:)
Raju vai Hellä?
-Raju on aina Raju
Tiilitalo vai Puutalo?
-Tiili on rock
Syöttötuolissa haluaisin nähdä... Jarno ”Amisviiksi” Heiskanen
Haluan sanoa... miksi maalivahdit on aina paremmin varusteltuja kuin muut?
Sitä sopiikin jokaisen miettiä. Tässä siis kauan kaivattu, Matti Tiilikainen. Syöttötuoli jatkaa, ja juhlanumerolla 10 tuolissa istuu minun salibandyurani huikein kaveri. Numero 9 toki siihen väliin. Niitä odotellessa!
Hei Matti! Päätit peliurasi kesken tämän kauden. Olisi typerä kysymys tiedustella "Miltä nyt tuntuu?". Kysynkin, oletko suunnitellut jatkoa alasarjoissa tai kenties valmennuspuolella?
-Hieno ettet lähtenyt tuolla em. typeryydellä liikkeelle, olisi voinut haastattelu kuivua heti alkuunsa.. Enpä ole juurikaan jatkoa miettinyt, tarpeeksi tuli vaivattua päätä tuossa vuodenvaihteessa, joten kesän aikana varmaan jatkan painia itseni kanssa.
Take your time. Kentällä sinut tunnettiin kovana maalintekijänä. Toissa kaudella teit maalin pelaamatta vaihtoakaan. Lisäksi viime kaudella lupasit tehdä 2 maalia ja toteutit lupauksesi. Onko maalinteko sinulle todellakin noin helppoa? Kerro tarinasi.
-Kyllä se maalinteko on itselle helpompaa ollut kuin syöttöpisteiden keräily, niitä ei ole tullut kuin päätylankusta kimmonneista ohivedoista.. Maalintekijän rooli tuli itselle jo junnuvuosina (oisko ollut jotain -93 /-94). Silloin(kaan) ei ollut taitoa kuin takatolpalla seisoskeluun. Rooli luotiin siis tahtomattani, ja mukavampaahan tuo maalinteko on kuin vasempana puolustajana safetailu!
On varmasti. Terveisiä vasemmille pakeille. Olet viime kausina ollut joukkueesi kokeneempaa kaartia. Voitaisiin puhua jopa isähahmosta nuoremmille. Lisäksi olet tyttövauvan isä. Koetko olevasi isähamo kentällä, entä sen ulkopuolella?
-Enemmän kentän ulkopuolella. Tosin ollaan me muutaman kerran Ilun ja Vilin kanssa tuopin ääressä mietitty elämän tärkeitä asioita... silloin sitä tuntee itsensä vanhaksi ja viis... vanhaksi.
Edellä mainitussa seurassa ehkä myös viisaaksi? Myös hyvä ystäväsi Antti "Öre" Karttunen sai lapsen. Joitakin kuukausia ennen sinua. Oliko tämä kaverusten kesken sovittu juttu tai kenties jonkinlainen kilpailu?
- Joo, hommahan lähti ihan perinteisestä vitsinheitosta, tyyliin ”et muuten uskalla! No jos uskallat niin minä perässä!” No ei vaan, kyllä tämä myös liittyy vanhaksi tulemiseen. Sattumankauppaa, sanon minä.
Pitää ehkä kysyä myös Ören mielipidettä. Olet Imatralta kotoisin. Itse otin kosketusta blogissa myös Imatraan. Olenko sinun pelikirjassasi mies, jolle pitäisi tulla noutaja kuin Pesosen Jussille SM-liigassa joitakin vuosia sitten.
- Kuten meillä on korttipöydässä tapana sanoa, ”Villissä lännessä olisit jo kuollut!!” Korjataan alkuun; Imatrassa ei mitään vikaa, mutta olen Ruokolahdelta, Leijonien pitäjästä. Eli kyllä se Noutaja tulee tuosta erehdyksestäsi, ei nuo Imatra-pilkat niin omaan nilkkaan osu. Muuten, ostin pelireissulla hienon nalli-revolverin kohentamaan hieman jäykkää tunnelmaa korttipöydässä. Ei toiminut.
Hyvä tietää, että uskallan jutella taas sinulle kasvotusten. Olet NST:n sivujen pelaajakortin mukaan "kävelevä lääkärikirja". Kertoisitko Jatkuvansyötön lukijoille. Mitä kaikkia loukkaantumisia todellisuudessa olet kokenut ja kuinka usein. Monelle se kuitenkin on epäselvää.
- Joo, kyllähän sitä on tullut telakalla oltua. Salibandyn parissa itseasiassa ei ole suurempia loukkeja tullut kuin 1xpolven ristiside ja 1xkierukka. Sitten lumilaudalla teloin toisen ristisiteen ja kevätjäillä lätkässä murtui ranne. Anestesialääkäri on kyllä tullut tutuksi, laskin äkkiseltään että parin viime vuoden aikana olen päässyt kemialliseen uneen kuusi kertaa! Huimaa, eikö totta.
Kyllä. Tiedän tosin ihmisiä, jotka lähtevät kemiallisille reissuille harva se päivä. Loukkaantuneena ollessasi teit paljon harjotteita toisen telakalla olleen Ville Aapron kanssa. Kummalla nousee enemmän penkistä? Oliko harjoitusmotivaationa olla parempi kuin "Santtu"?
- Njaa, nyt tuli paha. Ollaan Villen kanssa ”sulassa sovussa” käyty ilman keskinäistä kilpailua salilla, lähinnä Vainikaisen Arton kehonrakennusopeilla on touhuttu. Villen puntti kyllä saattoi loppua viime perjantaihin, kun hänkin siirtyi ”miesten kerhoon” eli nousi markka penkistä. Ehkäpä otamme leikkimielisen kisailun joku päivä, ilmoitan sitten blogisi sähkeisiin, kuinka penakisassa kävi!
Ilmoita jo etukäteen, niin tule kameroiden kanssa paikalle. Sitten jatketaan siitä, jota edellisessä haastattelussa kysyin. Paljasta itsestäsi tai jostain joukkuetoveristasi jokin salaisuus (esim. Salarakas-epäilyt) koko Suomelle.
- Tämä paljastus koskee vanhaa joukkuekaveria, edelleen Maailman Vahvimman Salibandypelaajan viittaa harteillaan kantavaa Jarno ”Ahma” Arposta. Hän aikoinaan uhkasi tuplapeliviikonlopun huonosti menneen ekan matsin jälkeen, ettei pelaa toista peliä, jos ei tyttöystävä suo hellyyttä illalla. No, aamulla Ahma käveli leveä hymy huulilla vastaan, pelikamat mukana. Oli kuulemma uusi sänkykin hajonnut tunteiden myrskyssä.
Tilanne meni siis ikäänkuin 50-50. Tosielämän tilanne. Joudut autiosaarelle. Ystäväsi Henki Lamppu ilmestyy ja kertoo, että saat 3 toivomusta. Ensimmäinen pitää käyttää siihen, että saat jonkin NST-pelurin saarelle. 2 seuraavaa tavaroihin, joita henkilön mukana tulee. Valitse, ja perustele valintasi.
-1. kyssäriin valinta on helppo. Ossi Lahti, maalivahti. Siinä ei aika käy pitkäksi kun tämän veijarin kanssa touhuilee. Hauska mies maalivahdiksi, terkkuja vaan Ossille. 2. kyssäriin: retkikeitin lisukkeineen on kova juttu. Kun Ossi sen kanssa puuhailee, sitä seuraillessa aika menee kuin iltamissa! Ja kyllä tämä riittää, toisen tavaran jätän seuraavalle Syötettävälle käytettäväksi.
En epäile hetkeäkään valintaasi. Kyselit jo sunnuntaina minulta NST - AC Haki ottelussa, "joks on 10 kovaa tulilla" tai jotain sinnepäin. Jännittikö tämä haastattelu paljonkin vai tarkoititko kenties jotain muuta asiaa?
-Joo, jännitti. Ei se ihan jokapäiväistä ole maalaiskylän kasvatille, että tällaiseen mediaan pääsee. Joten arvasit ihan oikein, kyllä se oli jännitys mikä suupieliä väänsi.
No nyt onneksi sekin paha on ohi.
Loppuun vielä nopeat:
All-Stars
Väänäsen Jussi – Johnny”Weismüller”Kotro – allekirjoittanut
Jappe Arponen – Kapteeni Kupsanen
Rauski Ryynänen
Vessa vai Sauna?
-Kyllä sauna vie voiton (en ymmärrä kysymystä:)
Raju vai Hellä?
-Raju on aina Raju
Tiilitalo vai Puutalo?
-Tiili on rock
Syöttötuolissa haluaisin nähdä... Jarno ”Amisviiksi” Heiskanen
Haluan sanoa... miksi maalivahdit on aina paremmin varusteltuja kuin muut?
Sitä sopiikin jokaisen miettiä. Tässä siis kauan kaivattu, Matti Tiilikainen. Syöttötuoli jatkaa, ja juhlanumerolla 10 tuolissa istuu minun salibandyurani huikein kaveri. Numero 9 toki siihen väliin. Niitä odotellessa!
perjantai 22. helmikuuta 2008
Savonlinnasta susirajalle ja takaisin
1. divisioonan karsinnat alkoivat. Ensimmäinen ottelu pelattiin keskiviikkoiltana Savonlinnassa. Ottelu kesti osapuilleen kaksi tuntia. Paluumatka osapuilleen saman verran. Paluumatka tuntui 5 kertaa pidemmältä. Syy siihen löytyy taas ottelusta, joka siis oli jotakuinkin samanmittainen.
Paikallinen Top Team pyristeli 6-4 tappioasemasta väkisin rinnalle. Jatkoajalla tekivät vielä temput ja laukoivat voittomaalin. Yleisö sai varmasti haluamansa kotijoukkueen ohella, mutta itseäni ei paljon naurattanut.
Tuomarityöskentelystä on pakko taas sanoa pari valittua sanaa. Tämä ei johdu millään lailla inhostani tuomareihin, eikä edes siitä, että olisin katkerana itkemässä, kuinka tuomarit pilasivat meidän pelimme. Näin ei todellakaan ollut, sillä voiton avaimia tarjottiin kolmannessa erässä, kun saimme 5 minuutin ylivoiman. Lahja otettiin vastaan, mutta pakettia ei koskaan avattu.
Mutta ne tuomarit. Toivoisin, että liitto löytäisi peleihin tasapainoisen tuomariparin, joka tajuaa pelin hengen. Vai onko oikein antaa käytösrangaistus pari minuuttia ennen ottelun loppua. Ottelun, jonka panokset ovat korkealla. On varmasti, mutta se syy? V**tu. Siinäpä se. Tuo sana pääsi joukkuetoverini suusta ja nalli napsahti. Suivaantuneena siitä kaveri heitti mailan, josta nyt 2+10 min on ihan oikea tuomio. Mutta se ensimmäinen pikku kakkonen. Ransukin häpeäisi.
Niin taisi hävetä myös toinen tuomari, joka muuten oli kuulemani mukaan Hatsinan valmentaja. Mies painoi päätään alas, kun toinen pillipiipari puhalteli sulosäveliään ilmaan ottelun tuoksinnassa. Hyvä kysymys on myös se, miten Hatsinan (joka karsii myös paikastaan ehkä Top Teamia tai Barbaareja vastaan) valmentaja voi olla viheltämässä tätä peliä?
No, oli miten oli. Lauantaina painellaan kohti Joensuuta kohtamaan PyU, joka kyykkäsi ilman ylöspääsyä ensimmäinen ottelunsa LeBaa vastaan. 9-0. LeBa tulee sitten sunnuntaina lähes nostalgisissa merkeissä Lappeenrantaan. Kyseessä on Saimaan Salibandykeskuksen viimeinen virallinen sarjaottelu. Tunneskaala käydään varmasti läpi laidasta laitaan. Tai sitten ei, ihan sama. Kunhan 4 pistettä tulee taskuun ja karsinnat jatkuvat. KAIKKI SBK:LLE klo 19 SUNNUNTAINA!
Emme ole hävinneet kotikentällä vielä kertaakaan. Samassa tilanteessa edustamani joukkue oli, kun alkamassa oli kauden viimeinen peli pari vuotta sitten. A-junioreiden finaali NST - IC Akatemia. Ja kuinkas sitten kävikään...
Paikallinen Top Team pyristeli 6-4 tappioasemasta väkisin rinnalle. Jatkoajalla tekivät vielä temput ja laukoivat voittomaalin. Yleisö sai varmasti haluamansa kotijoukkueen ohella, mutta itseäni ei paljon naurattanut.
Tuomarityöskentelystä on pakko taas sanoa pari valittua sanaa. Tämä ei johdu millään lailla inhostani tuomareihin, eikä edes siitä, että olisin katkerana itkemässä, kuinka tuomarit pilasivat meidän pelimme. Näin ei todellakaan ollut, sillä voiton avaimia tarjottiin kolmannessa erässä, kun saimme 5 minuutin ylivoiman. Lahja otettiin vastaan, mutta pakettia ei koskaan avattu.
Mutta ne tuomarit. Toivoisin, että liitto löytäisi peleihin tasapainoisen tuomariparin, joka tajuaa pelin hengen. Vai onko oikein antaa käytösrangaistus pari minuuttia ennen ottelun loppua. Ottelun, jonka panokset ovat korkealla. On varmasti, mutta se syy? V**tu. Siinäpä se. Tuo sana pääsi joukkuetoverini suusta ja nalli napsahti. Suivaantuneena siitä kaveri heitti mailan, josta nyt 2+10 min on ihan oikea tuomio. Mutta se ensimmäinen pikku kakkonen. Ransukin häpeäisi.
Niin taisi hävetä myös toinen tuomari, joka muuten oli kuulemani mukaan Hatsinan valmentaja. Mies painoi päätään alas, kun toinen pillipiipari puhalteli sulosäveliään ilmaan ottelun tuoksinnassa. Hyvä kysymys on myös se, miten Hatsinan (joka karsii myös paikastaan ehkä Top Teamia tai Barbaareja vastaan) valmentaja voi olla viheltämässä tätä peliä?
No, oli miten oli. Lauantaina painellaan kohti Joensuuta kohtamaan PyU, joka kyykkäsi ilman ylöspääsyä ensimmäinen ottelunsa LeBaa vastaan. 9-0. LeBa tulee sitten sunnuntaina lähes nostalgisissa merkeissä Lappeenrantaan. Kyseessä on Saimaan Salibandykeskuksen viimeinen virallinen sarjaottelu. Tunneskaala käydään varmasti läpi laidasta laitaan. Tai sitten ei, ihan sama. Kunhan 4 pistettä tulee taskuun ja karsinnat jatkuvat. KAIKKI SBK:LLE klo 19 SUNNUNTAINA!
Emme ole hävinneet kotikentällä vielä kertaakaan. Samassa tilanteessa edustamani joukkue oli, kun alkamassa oli kauden viimeinen peli pari vuotta sitten. A-junioreiden finaali NST - IC Akatemia. Ja kuinkas sitten kävikään...
sunnuntai 17. helmikuuta 2008
Syöttötuolissa osa 7: Jussi Kosola
Syöttötuoli iski tällä kertaa Helsingin suuntaan. Tätä kaveria on kerran jo ehditty toivoakin Syöttötuoliin, joten hakemus laitettiin vetämään Mosahallin kupeeseen. Siellä se tavoitti maajoukkuetason puolustajan Jussi Kosolan, joka muutaman päivän miettimisen jälkeen löysi kuin löysikin vastaukset aina niin kiperiin kysymyksiin.
1. Hei Jussi! Erän slogan kuluvalle kaudelle oli/on: "Future is now". Koetko olevasi osa tulevaisuutta vai pidätkö itseäsi jo tulevaisuutensa kadottaneelle liigajyränä. Kausiahan sinulla on jo monta miesten sarjoissa.
-Toi on paha. Jos huomenna vielä aamulla herään niin koen olevani osa tulevaisuutta,muuten oon tulevaisuuden kadottanu.....Ennen toi slogan muuten kuulu "Ficture is now" ja nyt siitä viime kesän aikana joku hullu vääns että "future is now", ja sen mukaan ollaan yritetty mennä eteenpäin.
2. Kiitos täsmennyksestä. Olet näiden kausien aikana tullut tutuksi taitavana puolustajana, jolla pallo pysyy mukana upeasti. Omien kokemuksieni perusteella yksi suosikeistasi on ns. 360 spin-around, jota olet suosinut vuosien ajan. Opitko ensin spinnaamisen vai kävelytaidon?
-Joo, mutta enää se pallo ei vaan jotenki tunnu tottelevan niin kuin ennen vanhaan ja viime spin-aroundistakin on aikaa pari kautta. Koulusta spinnaamisen opin jo aika ajoin Ruhtinas Parkkisen opeilla suht koht samoihin aikoihin kuin kävelytaidonkin.
3. Niin, ala-asteellahan vielä konttasit kouluun. Spinnaukset ja siinä sivussa jotain muutakin on huomattu kovemmissakin piireissä. Maajoukkuevalinta tuli jo ollessasi 20-vuotias. Oliko polvi oikeasti kipeä, kun matka peruuntui vai jännittikö niin paljon, että päädyit tsekkiläisloukkaantumiseen?
-Jännitti muistaakseni silloin niin paljon, että polvi puutui niin pahasti jännityksestä, että olin aivan pelikelvoton.
4. Näinhän siinä herkästi käy. Nuorempana poikana harjoittelit niin paljon sählyä, ettei aikaa muulle jäänyt. Ei edes koululle. Miten nyt, kun ikä alkaa jo painaa. Onko salibandyn rinnalle löytynyt koulua tai töitä?
-Joo no mulla on sellanen ikuisuusprojekti just ehkä loppumassa vihdoin tuolla yhessä merkonomikoulussa. Viitisen vuotta se on jo kestänyt ja muutama kuukaus ois vielä jäljellä, mutta siinäkin ajassa kyllä ehtii tapahtua vaikka mitä. Tai kun kattelin tossa koulujuttuja niin siinä ajassa pitäis ehtiä tapahtua vaikka mitä, jos haluun hyvällä mielellä juhlia koulun päättäjäisiä.
5. Kaikki aikanaan. Sinut esiteltiin Tirsamaan jutussa uuden paitamallin mannekiinina. Kuva ei juuri voisi rumempi olla. Kertoisitko tämän paidan ominaisuuksista enemmän? Miksi suostuit malliksi ja paljonko sait?
-Joo totta...se oli ruma! Kaverisuhteet siinä paloi Tirsaan ja Ruhtinas Parkkiseen, kun näin sen kuvan Tirsamaan sivuilla. Yhtenä iltana kyseiset kaverukset kehottivat kokeilemaan Erän ensi kauden paitaa eli piti riisua paita pois ja sitten he levittivät siirappia iholleni ja alkoivat puhaltaa jonkun junnun karvoja iholleni ja taisivat siinä samassa ottaa jonkun kuvan. Sanoivat, että kuva ei mene kauemmaksi heidän makuuhuoneen katostaan. Tässä sitä ollaan, naurunalaisena mihin vain menee. Kylmää vettä niskaan.
6. Tällaista voi tapahtua. Olet hyvän ystäväsi Tommi Aron pakkiparina liigan yhdessä kovimmista kentistä. Kuinka paljon se harmittaa, että vieruskaveri on tehnyt kovemmat pisteet. Onko keskinäinen kuittailu kovaa?
-Jos totta puhutaan eli ei puhuta, niin ei me paljon toisille kuittailla..Ja pisteistä puheen ollen nii jos jatketaan samaa linjaa nii ei harmita ku vähän. Yleensä se menee enemmän siihen, että ollaa "Toman" kaa meiän hyökkääjii vastaan purnaamassa ja ne meitä vastaan.
7. Mosahalli on sinulle tuttu paikka, eräläinen kun olet. Miltä tuntuisi, jos kävisi kuten Mika Häkkiselle, eli mahdoton tapahtuisi. Ero Mosasta tulisi, ja uusi kotiareena olisi esim. Pasila.
-Ei ikinä. Jos niin kävisi, niin pelaisin varmaan silloin sulkapalloo siellä Pasilassa.
8. Sulishan on hieno laji. Mitä ihmiset eivät tiedä sinusta, tai jostain muusta salibandyliigan tähtipelaajasta. Paljasta itsesi (sanallisesti) tai joku muu Jatkuvansyötön kautta ja ole vihattu ja rakastettu persoona! Ole hyvä!
-Simon Riihelä punnitsee aina pelireissuilla kaupassa ollessaan pullapitkojen painoja ja Reiska (Rein Kivi) avaa kolme kertaa sanaisen arkkunsa pelireissujen aikana, jolloin yleensä kaikki jostain kumman syystä alkaa nauramaan.
9. Voimme vain arvailla miksi. Tulevaisuudessa sinulla varmasti tavoitteita riittää. Kumpi on päällimmäisenä mielessä Suomen mestaruus Erän kanssa vai pelipaikka seuraaviin MM-kisoihin. Entä kumpi on todennäköisempää?
-Tähän on helppo vastata. Ehdottomasti Suomen Mestaruus Erän kanssa ja todennäköisyydet on paremmin kohdalla tässä asiassa.
10. Selviö. Mistä lempinimesi Luimu on lähtöisin?
-Joskus junnuna meitä Erän 85:sia valmensi Isoahon Joni ja Tiaisen Jake. (silloin muuten hävittii teille katkerasti jyväskylän monnarilla 2-1 ja jälkipeleissä muistaakseni jotku teiän lätkäpelaajat Lappeenrannasta oli tulossa hakkaaman Lehtosen Henkan ku se oli pelissä "ajellu törkeesti" Arposen. ) Mutta niiin...Silloin ku noi veti ekat treenit meille nii Joni oli katellu ja kyselly pelaajilta et onks toi aina noin flegun olonen ja alko haukkuu Luimuks ja sit on levy jääny päälle.
Joo, jälkipelit on parhaita pelejä. Itsekin muistan kyseiset jälkipelit. Tekijöitä en tiedä.
Nopeat:
All-Stars kenttä
Lauri Lehtonen-Panu Isoaho-Henri Lehtonen
Lasse Iskanius - Luimu
Ulkomaan diili vai Jori Hiili?
-Jori Diili
Tapanilan Erä vai keräilyerä?
-Tapanilan Erä
Aro vai Savanni?
-Aro <3
Spinaround vai Yläpelti?
-Spinaround
Inhottavin vastustaja?
-Tuomo Reponen. Raastaa vapaa-ajallakin vielä kyssäreillään.
Kommenttisi johonkin haluamaasi asiaan
-...ööö...haastattele seuraavaks Ilua (Ilari Heikkinen) koska haluun tietää miten saa niin hyvät hartiat.
Kiitos ja anteeksi! Näin siis Jussi Kosola. Seuraavaksi Syöttötuoliin istahtaa myös yleisön toivoma mies. Jännityksellä siis odottamaan...
1. Hei Jussi! Erän slogan kuluvalle kaudelle oli/on: "Future is now". Koetko olevasi osa tulevaisuutta vai pidätkö itseäsi jo tulevaisuutensa kadottaneelle liigajyränä. Kausiahan sinulla on jo monta miesten sarjoissa.
-Toi on paha. Jos huomenna vielä aamulla herään niin koen olevani osa tulevaisuutta,muuten oon tulevaisuuden kadottanu.....Ennen toi slogan muuten kuulu "Ficture is now" ja nyt siitä viime kesän aikana joku hullu vääns että "future is now", ja sen mukaan ollaan yritetty mennä eteenpäin.
2. Kiitos täsmennyksestä. Olet näiden kausien aikana tullut tutuksi taitavana puolustajana, jolla pallo pysyy mukana upeasti. Omien kokemuksieni perusteella yksi suosikeistasi on ns. 360 spin-around, jota olet suosinut vuosien ajan. Opitko ensin spinnaamisen vai kävelytaidon?
-Joo, mutta enää se pallo ei vaan jotenki tunnu tottelevan niin kuin ennen vanhaan ja viime spin-aroundistakin on aikaa pari kautta. Koulusta spinnaamisen opin jo aika ajoin Ruhtinas Parkkisen opeilla suht koht samoihin aikoihin kuin kävelytaidonkin.
3. Niin, ala-asteellahan vielä konttasit kouluun. Spinnaukset ja siinä sivussa jotain muutakin on huomattu kovemmissakin piireissä. Maajoukkuevalinta tuli jo ollessasi 20-vuotias. Oliko polvi oikeasti kipeä, kun matka peruuntui vai jännittikö niin paljon, että päädyit tsekkiläisloukkaantumiseen?
-Jännitti muistaakseni silloin niin paljon, että polvi puutui niin pahasti jännityksestä, että olin aivan pelikelvoton.
4. Näinhän siinä herkästi käy. Nuorempana poikana harjoittelit niin paljon sählyä, ettei aikaa muulle jäänyt. Ei edes koululle. Miten nyt, kun ikä alkaa jo painaa. Onko salibandyn rinnalle löytynyt koulua tai töitä?
-Joo no mulla on sellanen ikuisuusprojekti just ehkä loppumassa vihdoin tuolla yhessä merkonomikoulussa. Viitisen vuotta se on jo kestänyt ja muutama kuukaus ois vielä jäljellä, mutta siinäkin ajassa kyllä ehtii tapahtua vaikka mitä. Tai kun kattelin tossa koulujuttuja niin siinä ajassa pitäis ehtiä tapahtua vaikka mitä, jos haluun hyvällä mielellä juhlia koulun päättäjäisiä.
5. Kaikki aikanaan. Sinut esiteltiin Tirsamaan jutussa uuden paitamallin mannekiinina. Kuva ei juuri voisi rumempi olla. Kertoisitko tämän paidan ominaisuuksista enemmän? Miksi suostuit malliksi ja paljonko sait?
-Joo totta...se oli ruma! Kaverisuhteet siinä paloi Tirsaan ja Ruhtinas Parkkiseen, kun näin sen kuvan Tirsamaan sivuilla. Yhtenä iltana kyseiset kaverukset kehottivat kokeilemaan Erän ensi kauden paitaa eli piti riisua paita pois ja sitten he levittivät siirappia iholleni ja alkoivat puhaltaa jonkun junnun karvoja iholleni ja taisivat siinä samassa ottaa jonkun kuvan. Sanoivat, että kuva ei mene kauemmaksi heidän makuuhuoneen katostaan. Tässä sitä ollaan, naurunalaisena mihin vain menee. Kylmää vettä niskaan.
6. Tällaista voi tapahtua. Olet hyvän ystäväsi Tommi Aron pakkiparina liigan yhdessä kovimmista kentistä. Kuinka paljon se harmittaa, että vieruskaveri on tehnyt kovemmat pisteet. Onko keskinäinen kuittailu kovaa?
-Jos totta puhutaan eli ei puhuta, niin ei me paljon toisille kuittailla..Ja pisteistä puheen ollen nii jos jatketaan samaa linjaa nii ei harmita ku vähän. Yleensä se menee enemmän siihen, että ollaa "Toman" kaa meiän hyökkääjii vastaan purnaamassa ja ne meitä vastaan.
7. Mosahalli on sinulle tuttu paikka, eräläinen kun olet. Miltä tuntuisi, jos kävisi kuten Mika Häkkiselle, eli mahdoton tapahtuisi. Ero Mosasta tulisi, ja uusi kotiareena olisi esim. Pasila.
-Ei ikinä. Jos niin kävisi, niin pelaisin varmaan silloin sulkapalloo siellä Pasilassa.
8. Sulishan on hieno laji. Mitä ihmiset eivät tiedä sinusta, tai jostain muusta salibandyliigan tähtipelaajasta. Paljasta itsesi (sanallisesti) tai joku muu Jatkuvansyötön kautta ja ole vihattu ja rakastettu persoona! Ole hyvä!
-Simon Riihelä punnitsee aina pelireissuilla kaupassa ollessaan pullapitkojen painoja ja Reiska (Rein Kivi) avaa kolme kertaa sanaisen arkkunsa pelireissujen aikana, jolloin yleensä kaikki jostain kumman syystä alkaa nauramaan.
9. Voimme vain arvailla miksi. Tulevaisuudessa sinulla varmasti tavoitteita riittää. Kumpi on päällimmäisenä mielessä Suomen mestaruus Erän kanssa vai pelipaikka seuraaviin MM-kisoihin. Entä kumpi on todennäköisempää?
-Tähän on helppo vastata. Ehdottomasti Suomen Mestaruus Erän kanssa ja todennäköisyydet on paremmin kohdalla tässä asiassa.
10. Selviö. Mistä lempinimesi Luimu on lähtöisin?
-Joskus junnuna meitä Erän 85:sia valmensi Isoahon Joni ja Tiaisen Jake. (silloin muuten hävittii teille katkerasti jyväskylän monnarilla 2-1 ja jälkipeleissä muistaakseni jotku teiän lätkäpelaajat Lappeenrannasta oli tulossa hakkaaman Lehtosen Henkan ku se oli pelissä "ajellu törkeesti" Arposen. ) Mutta niiin...Silloin ku noi veti ekat treenit meille nii Joni oli katellu ja kyselly pelaajilta et onks toi aina noin flegun olonen ja alko haukkuu Luimuks ja sit on levy jääny päälle.
Joo, jälkipelit on parhaita pelejä. Itsekin muistan kyseiset jälkipelit. Tekijöitä en tiedä.
Nopeat:
All-Stars kenttä
Lauri Lehtonen-Panu Isoaho-Henri Lehtonen
Lasse Iskanius - Luimu
Ulkomaan diili vai Jori Hiili?
-Jori Diili
Tapanilan Erä vai keräilyerä?
-Tapanilan Erä
Aro vai Savanni?
-Aro <3
Spinaround vai Yläpelti?
-Spinaround
Inhottavin vastustaja?
-Tuomo Reponen. Raastaa vapaa-ajallakin vielä kyssäreillään.
Kommenttisi johonkin haluamaasi asiaan
-...ööö...haastattele seuraavaks Ilua (Ilari Heikkinen) koska haluun tietää miten saa niin hyvät hartiat.
Kiitos ja anteeksi! Näin siis Jussi Kosola. Seuraavaksi Syöttötuoliin istahtaa myös yleisön toivoma mies. Jännityksellä siis odottamaan...
torstai 14. helmikuuta 2008
Taistelua ystävistä ja kahvipaikoista
Sinäkin olet varmaan jo Facebookissa. Kukapa ei olisi. Nettisivustolla saat lisätä omat yhteistietosi ja luoda käyttäjäprofiilisi muiden nähtäviksi, sekä pyytää kavereita lisäämään sinut ystäviksesi, jotta koko Suomi ja maailma saa nähdä teidän olevan ystäviä.
Facebookissa näkee julkisuuden henkilöitä Hillary Clintonista Hanna Pakariseen. Alun perin pidin ideaa perin tyhmänä. Ihmiset, joita hädin tuskin tunnen, ovat lisänneet minut ystävikseen. Onhan se hienoa, kun on 200 kaveria, mutta rajansa kaikella. Lisäksi Facebookissa voit nipistellä ystäviäsi, lähettää heille ruusuja. Periaatteessa, voit tehdä siellä MITÄ TAHANSA.
Typeränä pidän paikkaa vieläkin, mutta yhteen villitykseen olen jäänyt koukkuun. "Friends For Sale"-nimisen pelin tarkoitus on ostaa ystäviäsi. Ostanpa vaikka Tuomas Arposen, kunnes Tommi Puustinen menee ja ostaa Tuomaksen takaisin. Tuomaksen arvo nousee. Seuraavalla kerralla, kun joku hänet ostaa, saan taas vähän enemmän rahaa. Hauskaa kuin mikä? Näköjään. Monet kavereistani pelaavat myös peliä. Loppupeleissä, en tiedä mitä hauskaa siinä edes on. Kaverit, kun eivät jätä vaikka Facebookissa en heitä omistaisikaan. Jotain todella koukuttavaa pelissä kuitenkin on. Kunnianhimo saada kallein omista kavereistani on kova.
Taistelu on kovaa myös tosielämässä. Lappeenrannan Coffee House on todella suosittu kahvipaikka nuorison, ja ilmeisesti myös vanhojen ihmisten keskuudessa. Koffin järjestämät parhaat paikat kalpenevat, kun kilpaillaan "Coffarin" ikkunapaikoista. Keskellä kahvilaa, kun on ahdistavaa istua, sillä pään pitää pyöriä kuin pöllöllä ihmisten mennessä ohi ja morjestellessa. Muutama päivä sitten näin kovan kaksinkamppailun. Istuin itse juurikin keskellä kahvilaa. Luin päivän lehteä, kunnes eräs mummo tuli ja laittoi tavaransa yhdelle vapaista penkistä. Riisui päällysvaatteensa ja häipyi kahvilasta. Hetken kuluttua hän tuli kauppakassin kanssa takaisin. Juuri silloin ikkunapöytä vapautui. Yksi näistä kuudesta halutusta. Mummo otti määrätietoisen liikkeen. Kamat kasaan ja kohti kultaa. Hän laski mandariininsa ja voinsa juuri pöydälle, kun pari hanskoja lensi pöydälle. "Hanskat oli ekana!!" totesi arviolta 25-27 ikävuoden omaava mies. Mummo ei jäänyt Pekkaa, Markoa tai Simeonia (mikä nimensä lie) pahemmaksi. "Minä olin ensin!!". Seurasin huvittuneena tilannetta. Mummon sisääntulo ja tavaroiden levittely oli jo sinänsä hauskaa, mutta tämä vei voiton. Kuten vei mummokin paikasta auringosta.
Lisää kahviloita Lappeenrantaan!!! Tai ikkunapaikkoja edes...ja salibandyhalleja...
Facebookissa näkee julkisuuden henkilöitä Hillary Clintonista Hanna Pakariseen. Alun perin pidin ideaa perin tyhmänä. Ihmiset, joita hädin tuskin tunnen, ovat lisänneet minut ystävikseen. Onhan se hienoa, kun on 200 kaveria, mutta rajansa kaikella. Lisäksi Facebookissa voit nipistellä ystäviäsi, lähettää heille ruusuja. Periaatteessa, voit tehdä siellä MITÄ TAHANSA.
Typeränä pidän paikkaa vieläkin, mutta yhteen villitykseen olen jäänyt koukkuun. "Friends For Sale"-nimisen pelin tarkoitus on ostaa ystäviäsi. Ostanpa vaikka Tuomas Arposen, kunnes Tommi Puustinen menee ja ostaa Tuomaksen takaisin. Tuomaksen arvo nousee. Seuraavalla kerralla, kun joku hänet ostaa, saan taas vähän enemmän rahaa. Hauskaa kuin mikä? Näköjään. Monet kavereistani pelaavat myös peliä. Loppupeleissä, en tiedä mitä hauskaa siinä edes on. Kaverit, kun eivät jätä vaikka Facebookissa en heitä omistaisikaan. Jotain todella koukuttavaa pelissä kuitenkin on. Kunnianhimo saada kallein omista kavereistani on kova.
Taistelu on kovaa myös tosielämässä. Lappeenrannan Coffee House on todella suosittu kahvipaikka nuorison, ja ilmeisesti myös vanhojen ihmisten keskuudessa. Koffin järjestämät parhaat paikat kalpenevat, kun kilpaillaan "Coffarin" ikkunapaikoista. Keskellä kahvilaa, kun on ahdistavaa istua, sillä pään pitää pyöriä kuin pöllöllä ihmisten mennessä ohi ja morjestellessa. Muutama päivä sitten näin kovan kaksinkamppailun. Istuin itse juurikin keskellä kahvilaa. Luin päivän lehteä, kunnes eräs mummo tuli ja laittoi tavaransa yhdelle vapaista penkistä. Riisui päällysvaatteensa ja häipyi kahvilasta. Hetken kuluttua hän tuli kauppakassin kanssa takaisin. Juuri silloin ikkunapöytä vapautui. Yksi näistä kuudesta halutusta. Mummo otti määrätietoisen liikkeen. Kamat kasaan ja kohti kultaa. Hän laski mandariininsa ja voinsa juuri pöydälle, kun pari hanskoja lensi pöydälle. "Hanskat oli ekana!!" totesi arviolta 25-27 ikävuoden omaava mies. Mummo ei jäänyt Pekkaa, Markoa tai Simeonia (mikä nimensä lie) pahemmaksi. "Minä olin ensin!!". Seurasin huvittuneena tilannetta. Mummon sisääntulo ja tavaroiden levittely oli jo sinänsä hauskaa, mutta tämä vei voiton. Kuten vei mummokin paikasta auringosta.
Lisää kahviloita Lappeenrantaan!!! Tai ikkunapaikkoja edes...ja salibandyhalleja...
maanantai 11. helmikuuta 2008
Kevät tuo, kevät tuo menestyksen?
Lappeenrannan salibandy elää ja voi hyvin. Kenties paremmin kuin koskaan, jos menestystä mitataan ainoastaan miesten sarjoissa. Liigajoukkue, Lappeenrannan salibandyn lippulaiva NST on menossa vahvasti kohti pleijareita. Paikallislehti Etelä-Saimaalle antamassaan haastattelussa valmentaja Jarkko Rantala laskeskeli 24 pisteen riittävän play-off paikkaan. Lähellä ollaan. Toivottavasti urheilutalolla nähdään pudotuspelejä.
Samaisesta Etelä-Saimaasta luin järkyttävän uutisen. Ville Hyyryläinen aikoo sulkea Saimaan Salibandykeskuksen ovet. SBK toimii kotiluolana kakkosdivisioonan Barbaareille, jotka juuri raivaavat tietään kohti 1. divisioonaa. Paikka alkulohkosta eteenpäin varmistui komeasti perjantaina, kun sarjakärki Top Team kaatui 11-6. SBK on yksi parhaimmista paikoista, missä Suomessa olen salibandya pelannut. Tieto tuli täytenä yllätyksenä, ikävänä sellaisena. Lisäksi ns. kotietu lähtee Barbaareilta pois hallin poistumisen myötä. Matolla joukkueemme on ollut suvereeni. Yksikään porukka ei ole lähtenyt Lappeenrannasta pisteiden kanssa.
Miten jatkossa? Kotiottelut pelattaneen Sammonlahden pomppulinnassa. Se siitä kotiedusta ja vahvuuksien käyttämisestä. Bisnes on bisnestä. Kuten "Hysse" itsekin totesi, ei hän koe olevansa vastuussa Lappeenrannan hallitilanteesta. Asiaa ajateltuani tulin tulokseen: Ei hän olekaan.
Uskoisin, että salibandyyn erikoistuneen areenan tarve Lappeenrannassa korostuu entisestään, kun se ainoakin on maaliskuun alun jälkeen historiaa. Kaupungin urheilutoimet, päätäntävalta, hallitus, palokunta, poliisi...ketä teitä vielä on??? NYT HEREILLE! Matto talteen Salibandykeskukselta ja uutta teollisuushallia etsimään.
Halleja tai ei, sarjatilanteet pysyvät ennallaan. Parhaimmassa tapauksessa NST raivaa tiensä mitaleille asti. Historiallinen miesten sarjan mitali ja koristeeksi kakkuun Barbaarien nousu. Lappeenrantalaiset joukkueet kahdella ylimmällä sarjakaudella 2008-2009. Se olisi minun tietojeni mukaan ensimmäinen kerta. Hienoa se olisi myös. Ehkä turhaa toiveajattelua, ehkä täyttä utopiaa.
Jos nyt ensin saataisiin ne pleijarit, ja Barbaarit ensimmäisestä karsintavaiheesta läpi. Silloin pöytä olisi katettu lappeenrantalaisille salibandyjännäreille kevättä varten.
Samaisesta Etelä-Saimaasta luin järkyttävän uutisen. Ville Hyyryläinen aikoo sulkea Saimaan Salibandykeskuksen ovet. SBK toimii kotiluolana kakkosdivisioonan Barbaareille, jotka juuri raivaavat tietään kohti 1. divisioonaa. Paikka alkulohkosta eteenpäin varmistui komeasti perjantaina, kun sarjakärki Top Team kaatui 11-6. SBK on yksi parhaimmista paikoista, missä Suomessa olen salibandya pelannut. Tieto tuli täytenä yllätyksenä, ikävänä sellaisena. Lisäksi ns. kotietu lähtee Barbaareilta pois hallin poistumisen myötä. Matolla joukkueemme on ollut suvereeni. Yksikään porukka ei ole lähtenyt Lappeenrannasta pisteiden kanssa.
Miten jatkossa? Kotiottelut pelattaneen Sammonlahden pomppulinnassa. Se siitä kotiedusta ja vahvuuksien käyttämisestä. Bisnes on bisnestä. Kuten "Hysse" itsekin totesi, ei hän koe olevansa vastuussa Lappeenrannan hallitilanteesta. Asiaa ajateltuani tulin tulokseen: Ei hän olekaan.
Uskoisin, että salibandyyn erikoistuneen areenan tarve Lappeenrannassa korostuu entisestään, kun se ainoakin on maaliskuun alun jälkeen historiaa. Kaupungin urheilutoimet, päätäntävalta, hallitus, palokunta, poliisi...ketä teitä vielä on??? NYT HEREILLE! Matto talteen Salibandykeskukselta ja uutta teollisuushallia etsimään.
Halleja tai ei, sarjatilanteet pysyvät ennallaan. Parhaimmassa tapauksessa NST raivaa tiensä mitaleille asti. Historiallinen miesten sarjan mitali ja koristeeksi kakkuun Barbaarien nousu. Lappeenrantalaiset joukkueet kahdella ylimmällä sarjakaudella 2008-2009. Se olisi minun tietojeni mukaan ensimmäinen kerta. Hienoa se olisi myös. Ehkä turhaa toiveajattelua, ehkä täyttä utopiaa.
Jos nyt ensin saataisiin ne pleijarit, ja Barbaarit ensimmäisestä karsintavaiheesta läpi. Silloin pöytä olisi katettu lappeenrantalaisille salibandyjännäreille kevättä varten.
tiistai 5. helmikuuta 2008
Upee kuten Super Bowl
Sunnuntai-maanantaiyönä tapahtui taas jotain, mitä niin monet olivat odottaneet. Amerikkalaisten suuressa suosiossa oleva Super Bowl pelattiin. En ole amerikkalaisen jalkapallon ystävä, mutta joka vuosi olen kuulunut niiden 40 000 suomalaisen joukkoon, jotka tuon massiivisen tapahtuman katsovat.
Näistä 40 000 suomalaisesta monet luultavammin vetävät samalla periaattella kuin minäkin. Super Bowl on klassikko. Se on tapahtuma "jota ei voi missata", vaikka se on ainoa kerta vuodessa, kun kyseistä lajia katsoo.
40 000 suomalaisen joukosta löytynee myös seuraamistavaltaan samanlaisia ihmisiä kuin minä. Lähes poikkeuksetta puoliaika on liikaa, uni tulee silmään ja peli on siinä. Tänä vuonna tosin heräsin ottelun loppusekunneilla, kun 9-henkisen kisastudion hereillä olleet räjähtivät huutoon New Yorkin touchdownin merkiksi. Käsittääkseni hereillä oli tuolloin 4-5 henkilöä. Tämä tukee sitä luuloani, että 40 000 suomalaisesta vain n. 20-25 000 katsovat ottelun suorana alusta loppuun. Itse olen suoriutunut urakasta vain kerran. Armeijan yövartiossa, jossa ei ollut muuta tekemistä kuin telkkarin katsominen. Valvoa piti kuuteen asti. Tulihan siellä joskus nukuttuakin, mutta ei sinä yönä.
Tänä vuonna uni kuitenkin voitti juoksukisassa loppuvihellyksen ja tuli ensimmäisenä maaliin. Onneksi on internet ja YouTube, josta voi kätevästi katsoa ratkaisuhetket aamulla.
Ensi vuonna aion katsoa ottelun alusta loppuun. Toivottavasti seuraavana päivänä ei ole töitä...
Näistä 40 000 suomalaisesta monet luultavammin vetävät samalla periaattella kuin minäkin. Super Bowl on klassikko. Se on tapahtuma "jota ei voi missata", vaikka se on ainoa kerta vuodessa, kun kyseistä lajia katsoo.
40 000 suomalaisen joukosta löytynee myös seuraamistavaltaan samanlaisia ihmisiä kuin minä. Lähes poikkeuksetta puoliaika on liikaa, uni tulee silmään ja peli on siinä. Tänä vuonna tosin heräsin ottelun loppusekunneilla, kun 9-henkisen kisastudion hereillä olleet räjähtivät huutoon New Yorkin touchdownin merkiksi. Käsittääkseni hereillä oli tuolloin 4-5 henkilöä. Tämä tukee sitä luuloani, että 40 000 suomalaisesta vain n. 20-25 000 katsovat ottelun suorana alusta loppuun. Itse olen suoriutunut urakasta vain kerran. Armeijan yövartiossa, jossa ei ollut muuta tekemistä kuin telkkarin katsominen. Valvoa piti kuuteen asti. Tulihan siellä joskus nukuttuakin, mutta ei sinä yönä.
Tänä vuonna uni kuitenkin voitti juoksukisassa loppuvihellyksen ja tuli ensimmäisenä maaliin. Onneksi on internet ja YouTube, josta voi kätevästi katsoa ratkaisuhetket aamulla.
Ensi vuonna aion katsoa ottelun alusta loppuun. Toivottavasti seuraavana päivänä ei ole töitä...
perjantai 1. helmikuuta 2008
Kolme askelta karsintoihin on
Tänään salibandyliiton sivuja, ja niiltä sivuilla olevien linkkien kautta päädyin ihmettelemään Kaakkois-Suomen alueen 2.divisioonan alkusarjan taulukkoa, jossa edustamani Barbaarit pelaa.
Tilannehan oli tietojeni mukaan mitä kutkuttavin. Top Team varmistanut paikkansa jatkokarsintoihin kohti 1.divisioonaa. Kakkossijasta taistelevat Barbaarit, SBandy ja BB-88. Kaksi edellä mainittua operoivat 15 ottelun jälkeen 21 pisteellä. BB-88 20 pisteellä.
Edellinen ottelumme oli juurikin BB:tä vastaan. Vanhan ja kuluneen sanonnan mukaan sysmäläiset olivat luuttujen roolissa. Pyyhimme heillä lattiaa. Emme toki kirjaimellisesti.
Etukäteisennakkojen mukaan kaikki ottelut pitäisi voittaa, sillä SBandy jää taakse keskinäisten ottelujen takia, jos tasapisteisiin päätyisimme. Telakan Urheilijat Imatralta teki kuitenkin miehen työn. Fanfaarien soidessa taustalla kiitosta Imatran suuntaan tällä palstalla. He kaatoivat pahimman kilpailijamme SBandyn 6-4.
Jopa liiankin kokenut joukkue(?) kuritti jo meitä jatkoajalla. Se oli ruma temppu, mutta annetaan tämän tapauksen myötä anteeksi. Kokeneet kaverit osaavat yhtä sun toista. Nuoret sen sijaan eivät aivan kaikkea. Karhuherra kertoo blogissaan TPS:n kiekkojunnusta, jonka haastattelu ei ollut se kaikkein sujuvin, mutta kuitenkin kelpo. Toimittajana työskentelevä turkulaismies tietää mistä puhuu spekuloidessaan junnujen pientä koomailua haastatteluissa.
Tässä niistä yksi. Ensi kerralla jo ehkä paremmin?
Tilannehan oli tietojeni mukaan mitä kutkuttavin. Top Team varmistanut paikkansa jatkokarsintoihin kohti 1.divisioonaa. Kakkossijasta taistelevat Barbaarit, SBandy ja BB-88. Kaksi edellä mainittua operoivat 15 ottelun jälkeen 21 pisteellä. BB-88 20 pisteellä.
Edellinen ottelumme oli juurikin BB:tä vastaan. Vanhan ja kuluneen sanonnan mukaan sysmäläiset olivat luuttujen roolissa. Pyyhimme heillä lattiaa. Emme toki kirjaimellisesti.
Etukäteisennakkojen mukaan kaikki ottelut pitäisi voittaa, sillä SBandy jää taakse keskinäisten ottelujen takia, jos tasapisteisiin päätyisimme. Telakan Urheilijat Imatralta teki kuitenkin miehen työn. Fanfaarien soidessa taustalla kiitosta Imatran suuntaan tällä palstalla. He kaatoivat pahimman kilpailijamme SBandyn 6-4.
Jopa liiankin kokenut joukkue(?) kuritti jo meitä jatkoajalla. Se oli ruma temppu, mutta annetaan tämän tapauksen myötä anteeksi. Kokeneet kaverit osaavat yhtä sun toista. Nuoret sen sijaan eivät aivan kaikkea. Karhuherra kertoo blogissaan TPS:n kiekkojunnusta, jonka haastattelu ei ollut se kaikkein sujuvin, mutta kuitenkin kelpo. Toimittajana työskentelevä turkulaismies tietää mistä puhuu spekuloidessaan junnujen pientä koomailua haastatteluissa.
Tässä niistä yksi. Ensi kerralla jo ehkä paremmin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)