sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Syöttötuolissa osa 8: Matti Tiilikainen

Moni tätä lienee jo toivonut. Onhan uransa lopettanut mies pysytellyt poissa mediasta. Jatkuvaasyöttöä ei valtakunnan tasolla mediaksi nyt voi edes hyvällä tahdolla välttämättä kutsua, mutta mielenkiintoinen mies on taas kerran Syöttötuolissa. Pidätin haastattelun julkaisuajankohtaa kalenterista johtuen. Hyvät naiset ja herrat, Matin päivän kunniaksi: Matti Tiilikainen


Hei Matti! Päätit peliurasi kesken tämän kauden. Olisi typerä kysymys tiedustella "Miltä nyt tuntuu?". Kysynkin, oletko suunnitellut jatkoa alasarjoissa tai kenties valmennuspuolella?
-Hieno ettet lähtenyt tuolla em. typeryydellä liikkeelle, olisi voinut haastattelu kuivua heti alkuunsa.. Enpä ole juurikaan jatkoa miettinyt, tarpeeksi tuli vaivattua päätä tuossa vuodenvaihteessa, joten kesän aikana varmaan jatkan painia itseni kanssa.

Take your time. Kentällä sinut tunnettiin kovana maalintekijänä. Toissa kaudella teit maalin pelaamatta vaihtoakaan. Lisäksi viime kaudella lupasit tehdä 2 maalia ja toteutit lupauksesi. Onko maalinteko sinulle todellakin noin helppoa? Kerro tarinasi.
-Kyllä se maalinteko on itselle helpompaa ollut kuin syöttöpisteiden keräily, niitä ei ole tullut kuin päätylankusta kimmonneista ohivedoista.. Maalintekijän rooli tuli itselle jo junnuvuosina (oisko ollut jotain -93 /-94). Silloin(kaan) ei ollut taitoa kuin takatolpalla seisoskeluun. Rooli luotiin siis tahtomattani, ja mukavampaahan tuo maalinteko on kuin vasempana puolustajana safetailu!

On varmasti. Terveisiä vasemmille pakeille. Olet viime kausina ollut joukkueesi kokeneempaa kaartia. Voitaisiin puhua jopa isähahmosta nuoremmille. Lisäksi olet tyttövauvan isä. Koetko olevasi isähamo kentällä, entä sen ulkopuolella?
-Enemmän kentän ulkopuolella. Tosin ollaan me muutaman kerran Ilun ja Vilin kanssa tuopin ääressä mietitty elämän tärkeitä asioita... silloin sitä tuntee itsensä vanhaksi ja viis... vanhaksi.

Edellä mainitussa seurassa ehkä myös viisaaksi? Myös hyvä ystäväsi Antti "Öre" Karttunen sai lapsen. Joitakin kuukausia ennen sinua. Oliko tämä kaverusten kesken sovittu juttu tai kenties jonkinlainen kilpailu?
- Joo, hommahan lähti ihan perinteisestä vitsinheitosta, tyyliin ”et muuten uskalla! No jos uskallat niin minä perässä!” No ei vaan, kyllä tämä myös liittyy vanhaksi tulemiseen. Sattumankauppaa, sanon minä.

Pitää ehkä kysyä myös Ören mielipidettä. Olet Imatralta kotoisin. Itse otin kosketusta blogissa myös Imatraan. Olenko sinun pelikirjassasi mies, jolle pitäisi tulla noutaja kuin Pesosen Jussille SM-liigassa joitakin vuosia sitten.
- Kuten meillä on korttipöydässä tapana sanoa, ”Villissä lännessä olisit jo kuollut!!” Korjataan alkuun; Imatrassa ei mitään vikaa, mutta olen Ruokolahdelta, Leijonien pitäjästä. Eli kyllä se Noutaja tulee tuosta erehdyksestäsi, ei nuo Imatra-pilkat niin omaan nilkkaan osu. Muuten, ostin pelireissulla hienon nalli-revolverin kohentamaan hieman jäykkää tunnelmaa korttipöydässä. Ei toiminut.

Hyvä tietää, että uskallan jutella taas sinulle kasvotusten. Olet NST:n sivujen pelaajakortin mukaan "kävelevä lääkärikirja". Kertoisitko Jatkuvansyötön lukijoille. Mitä kaikkia loukkaantumisia todellisuudessa olet kokenut ja kuinka usein. Monelle se kuitenkin on epäselvää.
- Joo, kyllähän sitä on tullut telakalla oltua. Salibandyn parissa itseasiassa ei ole suurempia loukkeja tullut kuin 1xpolven ristiside ja 1xkierukka. Sitten lumilaudalla teloin toisen ristisiteen ja kevätjäillä lätkässä murtui ranne. Anestesialääkäri on kyllä tullut tutuksi, laskin äkkiseltään että parin viime vuoden aikana olen päässyt kemialliseen uneen kuusi kertaa! Huimaa, eikö totta.

Kyllä. Tiedän tosin ihmisiä, jotka lähtevät kemiallisille reissuille harva se päivä. Loukkaantuneena ollessasi teit paljon harjotteita toisen telakalla olleen Ville Aapron kanssa. Kummalla nousee enemmän penkistä? Oliko harjoitusmotivaationa olla parempi kuin "Santtu"?
- Njaa, nyt tuli paha. Ollaan Villen kanssa ”sulassa sovussa” käyty ilman keskinäistä kilpailua salilla, lähinnä Vainikaisen Arton kehonrakennusopeilla on touhuttu. Villen puntti kyllä saattoi loppua viime perjantaihin, kun hänkin siirtyi ”miesten kerhoon” eli nousi markka penkistä. Ehkäpä otamme leikkimielisen kisailun joku päivä, ilmoitan sitten blogisi sähkeisiin, kuinka penakisassa kävi!

Ilmoita jo etukäteen, niin tule kameroiden kanssa paikalle. Sitten jatketaan siitä, jota edellisessä haastattelussa kysyin. Paljasta itsestäsi tai jostain joukkuetoveristasi jokin salaisuus (esim. Salarakas-epäilyt) koko Suomelle.
- Tämä paljastus koskee vanhaa joukkuekaveria, edelleen Maailman Vahvimman Salibandypelaajan viittaa harteillaan kantavaa Jarno ”Ahma” Arposta. Hän aikoinaan uhkasi tuplapeliviikonlopun huonosti menneen ekan matsin jälkeen, ettei pelaa toista peliä, jos ei tyttöystävä suo hellyyttä illalla. No, aamulla Ahma käveli leveä hymy huulilla vastaan, pelikamat mukana. Oli kuulemma uusi sänkykin hajonnut tunteiden myrskyssä.

Tilanne meni siis ikäänkuin 50-50. Tosielämän tilanne. Joudut autiosaarelle. Ystäväsi Henki Lamppu ilmestyy ja kertoo, että saat 3 toivomusta. Ensimmäinen pitää käyttää siihen, että saat jonkin NST-pelurin saarelle. 2 seuraavaa tavaroihin, joita henkilön mukana tulee. Valitse, ja perustele valintasi.
-1. kyssäriin valinta on helppo. Ossi Lahti, maalivahti. Siinä ei aika käy pitkäksi kun tämän veijarin kanssa touhuilee. Hauska mies maalivahdiksi, terkkuja vaan Ossille. 2. kyssäriin: retkikeitin lisukkeineen on kova juttu. Kun Ossi sen kanssa puuhailee, sitä seuraillessa aika menee kuin iltamissa! Ja kyllä tämä riittää, toisen tavaran jätän seuraavalle Syötettävälle käytettäväksi.

En epäile hetkeäkään valintaasi. Kyselit jo sunnuntaina minulta NST - AC Haki ottelussa, "joks on 10 kovaa tulilla" tai jotain sinnepäin. Jännittikö tämä haastattelu paljonkin vai tarkoititko kenties jotain muuta asiaa?
-Joo, jännitti. Ei se ihan jokapäiväistä ole maalaiskylän kasvatille, että tällaiseen mediaan pääsee. Joten arvasit ihan oikein, kyllä se oli jännitys mikä suupieliä väänsi.

No nyt onneksi sekin paha on ohi.

Loppuun vielä nopeat:

All-Stars

Väänäsen Jussi – Johnny”Weismüller”Kotro – allekirjoittanut
Jappe Arponen – Kapteeni Kupsanen
Rauski Ryynänen

Vessa vai Sauna?
-Kyllä sauna vie voiton (en ymmärrä kysymystä:)
Raju vai Hellä?
-Raju on aina Raju
Tiilitalo vai Puutalo?
-Tiili on rock
Syöttötuolissa haluaisin nähdä... Jarno ”Amisviiksi” Heiskanen
Haluan sanoa... miksi maalivahdit on aina paremmin varusteltuja kuin muut?

Sitä sopiikin jokaisen miettiä. Tässä siis kauan kaivattu, Matti Tiilikainen. Syöttötuoli jatkaa, ja juhlanumerolla 10 tuolissa istuu minun salibandyurani huikein kaveri. Numero 9 toki siihen väliin. Niitä odotellessa!

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, mukava juttu! :) Ainut mikä jäi ihmetyttämään oli kommentti, että "Villen puntti kyllä saattoi loppua viime perjantaihin, kun hänkin siirtyi ”miesten kerhoon” eli nousi markka penkistä." Kertokaas nyt joku mitä tuo tarkoitti? Voi olla kylläkin todella tyhmä kysymys..

Anonyymi kirjoitti...

Oiskohan Ville saannu penkkipunnerruksessa ylös 100 kiloa?

Anonyymi kirjoitti...

Onko se uran huikein pelikaveri Lousku Louhelainen?

Miha kirjoitti...

Ei ole Lousku uran huikein pelikaveri, vaikka kaikennäköistä ko. kaverin kanssa on tullut koettua.

Anonyymi kirjoitti...

tiedetään, nakki paketista nimi löytyy

Anonyymi kirjoitti...

hieno juttu miha!

haastattele jotain värikästä junioria jonka kaikki tietävät.
olisi kiva kuulla asioita sinun mieleenpainuvimmasta "juniorista" ketä tiedät seuduilta.