Karjalasta kajahtaa

Kuten aikaisemmassa blogitekstissäni aavistelin ja toivoin, lappeenrantalaisille salibandyjännäreille on luvassa mielenkiintoinen kevät. Oikeassa olin. Toki siihen tarvittiin Barbaarien onnistuminen karsinnoissa sekä NST:n onnistuminen viimeisillä liigakierroksilla. NST selvisi nipin napin "pleijareihin". Kuuluin niihin "Aksun" mainitsemiin tietoniiloihin, jotka veikkasivat NST:tä ulos kolmessa ottelussa. Syynä ei ollut se, ettenkö luottaisi viime kauden joukkueeseeni. Oletin SSV:n olevan liian kova pala tässä vaiheessa kautta. Mitä vielä! En muista milloin viimeeksi on ollut näin siistiä olla väärässä.

Ensimmäistä ottelua jännitin Suomen parhaassa kaupungissa, vai oliko se päinvastoin...
Tietokoneen "äfvitonen" sai yhtä kovaa runtua kuin Mike Tysonin vastustajat, silloin kun Mike vielä nyrkkeili eikä kokeillut hampaidensa pitävyyttä. Ottelun seurantaa toki sotki seurustelusuhteen vuosipäivä, joten ihan reaaliajassa tulos ei sitten loppujenlopuksi tullut. Tuli kuitenkin. Voitot tällä hetkellä 1-1. NST:llä kaikki mahdollisuudet. Toivon parasta.

Barbaarien kanssa kävimme Savonlinnassa. Tällä kertaa kotimatka sujui rattoisammin. 4-3 voitto oli yhtä maukas kuin kesän ensimmäinen Vety Lappeenrannan satamatorilla. Maistui. 6 joukkueen lohkossa pitäisi selviytyä neljän joukkoon. Vaikeaa, muttei mahdotonta. No ei edes kovin vaikeaa. Todennäköisyydet ovat puolellamme. Pyöreesti 67 % joukkueista pelit kuitenkin jatkuvat. Ollapa siinä joukossa.

Loppuun vielä havainto. Liigassa on melkosen paljon kovempi vauhti kuin 2. divarin kärkipäässä. Totesin sen eilen. Treeneissä käydessäni mailan ja kenkien lisäksi olisi pitänyt ottaa mukaan "I Love Spain"-paita, rantahattu sekä vyölaukku. Ainakin sellainen olo jäi.

Oli miten oli. Salibandyjännärit: Löytäkää tienne katsomoon! Lappeenrannassa on nyt paljon tarjontaa! Toivotaan, että Karjalasta kajahtaa...enkä puhu nyt Josban mestaruushaaveista.