Syöttötuoli osa 10: Lasse Kurronen

Juhlanumero 10. Moni odotti varmaan vähintään Mika Kohosta, Väänäsen Jussi jopa Jari Litmasta. Ei. Lappeenrannassa kasvaneena ja pelanneena yksi ihminen on kohonnut ylitse muiden. Niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Tämän miehen kanssa taival alkoi kymmenisen vuotta sitten SaiPan junnuissa ja jatkui NST:ssä. Barbaareissakin vielä hetken vedimme tällä kaudella rinta rinnan, kunnes "velimies" laittoi kengät naulaan. Vaikka peliura on tältä kaverilta ohi, taival jatkuu edelleen. Monet kutsuivat tätä herrasmiestä ja minua tutkapariksi. Rohkeimmat (tai tietämättömimmät) veljeksiksi. Kai se touhu on siltä välillä näyttänyt. Oma salibandyurani lähenee 10 vuotta pikkuhiljaa. Ilman tätä kaveria se olisi ollut puolet tylsempi, eikä tehosarakekkaan olisi koskaan näyttänyt niitä numeroita, joita se on näyttänyt. Tällä miehelle sattuu ja tapahtuu, joten haastattelukin on normaalia pidempi. Hyvät naiset ja pahat naiset, herroja unohtamatta: Lasse "Pouttu" Kurronen

Hei Pouttu! Lopetit melko pitkän salibandyurasi kevätkauden alkupuolella. Mitä siitä kaikesta jäi käteen? Vieläkö veri vetää kentille ensi kaudella?

- ”Urasta” jäi käteen kyllä hyvät eväät pelivuosien jälkeistä aikaa ajatellen. Kiitos kentällä tapahtuneiden ohjeistuksien, osaan melko hyvin arvioida, koska on syytä mennä parturiin ja kuka on milloinkin homoseksuaali. Veri varmaan vetäisi vielä kentille, mutta jalat, pää ja kädet eivät.


Ensi kaudella veren voimalla. Olet eritoten lappeenrantalaisessa salibandyssa tunnettu kaveri. "Pode" nimi vilahtelee tuon tuosta mm. Arposen Antin kirjoituksista. Oletko pettynyt, kun pelinumero ei ole noussut vielä minkään hallin kattoon?

- En suinkaan. En koe olevani läheskään sillä tasolla, millaisia kavereita olen Lappeenrannan halleissa nähnyt pelaavan. Minulle riittää, että nämä oikeat legendat morjestelevat hallien käytävillä.

Kukapa ei morjestaisi. Pelikentillä sinut tunnettiin maalintekijänä. Voisitko kertoa nykyjunioreille, jotka osaavat vain kärkineppejä ja ilmaveivejä, miten maali tehdään. Säilyy mitalikanta NST:ssä jatkossakin.

- Totta kai. Ensinnäkin on syytä varmistaa, että pääsee riittävästi kentälle, jotta maaleja pystyy tekemään. Suosittelisin hakeutumaan valmentajan kaveriksi. Pieni tekonauru valmentajan vitsille on aina paikallaan, jos sen osaa oikein tehdä. Toiseksi on syytä hankkia hyvät ketjukaverit. Suosittelisin jo nuorena alkamaan hengailemaan sellaisten kavereiden kanssa, jotka osaavat pelata. Valmentajat yleensä ainakin kokeilevat ketjuihin kavereita, joilla kulkee kaukalon ulkopuolella. Kolmanneksi suosittelisin laukomaan, jos et osaa syöttää. Näillä eväillä ainakin itse painelin aikanaan.

Nyt vaan juniorit kirjaamaan. Antti O. Arponen kirjoitti NST - IC Akatemia finaalista NST:n blogiin. Itsekin kyseistä finaalia olen täällä spekuloinut. Kismittääkö tuo finaali vielä sinua tänä päivänä? Millä mittapuulla?

- Kyllähän se vielä vähän kismittää. Mittapuuna voisi olla sellainen NHL-viivoitin, johon mahtuu kaikkien joukkueiden logot. Eli melko hyvin olen päässyt ottelusta yli. Itse olin kyseisessä ottelussa kuumeessa ja koutsi Ruuskasella oli hyvä syy ottaa filaan pelin puolivälissä. Toki olin aina ajatellutkin lopettavani tosipelit penkin päässä.

Jotkin pitävät sinua todella hitaana, mutta huhujen mukaan sinulta löytyy Suomen 3 nopeinta askelta. Kertoisitko miten asia on?

- Asia todella on näin, kuten sinullekin on huhuiltu. Sääli, että minut usein otettiin niin iholta, että harvoin pääsin niitä kolmea askelta ottamaan. Sen vuoksi monet pitävät minua todella hitaana, mutta tämä siis ei pidä paikkaansa. Hienoa, että tämänkin asian pääsee oikaisemaan.

Kivi varmasti putosi sydämmeltä. Olet kentän ulkopuolella ja kentälläkin huumorimies, jolle sattuu ja tapahtuu. Kovin kommelluksesi lienee pudotus viidestä metristä laiturille, jonka paikallislehtikin noteerasi. One more time, mitä oikein tapahtui? Onko jotain muuta huonon onnen tempauksia, joita haluat valottaa lukijoille?

- Tapauksessa oli kyse nuoren henkilön huonosta fysiikan tuntemuksesta. Näin ollen jalkapohjan ja alustan kitka oli arvioitua pienempi, joka johti liukastumiseen. Tuloksena Joona Puhakan tyyliin kierteellä pää edellä laituriin. Alkuperäinen tarkoitus oli siis veteen. Tämä tuntee olevan sinun lempijuttujasi, voimme tästä keskustella joskus yön pimeinä tunteina kun ei tule uni silmään. Mitä muihin kommelluksiin tulee, niin todennäköisesti niitä kertoilen joskus rippileirejä kierrellen.

Keskustelu kuulostaa hyvältä. Terävän kielesi ansiosta olet osannut ärsyttää monet vastapelaajat sekä kentällä että siviilissä raivon partaalle. Mitä juttuja viljelet? Ovatko seuraamukset olleet kovia?

- No se riippuu ihan vastustajasta. Kuuleman mukaan olen aika ärsyttävän (eli typerän) näköinen, mikä on tietysti plussaa kuumennus hommissa. Lisäksi pelityylini, jolla ei siis ole taidon kanssa mitään tekemistä, on ilmeisesti aika ärsyttävä. Tiedät itsekin, että harmittaa kun joku lyö mailalla nilkkaan. Seuraamuksista sen verran, että vastapuolelta ei ole hirveästi kentällä kavereita löytynyt. Juttuja viljelin lähinnä yleensä vain tuomareille.

Eihän niitä kavereita kentältä etsitäkään. Erään tarinan mukaan olet todennut jollekin paikalliselle, ettet suinkaan ole Lappeenrannan kovin jätkä "kettuilemaan", mutta ihan kärkipäässä, kun tämä hieman vihamielisesti sitä tuli sinulta kyselemään. Pitääkö legenda paikkansa? Mitä tapahtui?

- Pitää paikkansa. Tapahtuma juontaa juurensa myöhäisuhmaikään(minulla noin 15v), jolloin olin viettämässä iltaa teinien ja hitaasti kypsyvien(kuten minun ja sinun) kantapaikassa Lappeenrannassa. Olin taas länkyttänyt leukoja jollekin, joka oli tilanteesta sitten saanut pienen pienen herneen nenäänsä. Kaveri oli kertonut ISOMMILLE, ja noin kaksi kertaa minun kokoinen kaveri tuli tiedustelemaan, olenkohan mahdollisesti Lappeenrannan kovin kettuilemaan. Vastasin, että tuskin kovin, mutta varmaan ihan kärkipäässä. Kaveri jäi suu auki tuijottamaan ja kun muutama kärpänen oli suuhun lentänyt, niin päätti ratkaista tilanteen heittämällä minut vesilätäkköön. Sen jälkeen meni herne minun nenään ja lähdin vaatteet märkänä kotiin mököttämään.

Ikävä päätös illalle. Takaisin salibandyyn. Miten on mahdollista, että NST:ssä kovana maalintekijänä tunnettu "Pouttu" Kurronen on saanut Helsingin reissullaan nimityksen "Kiikari-Kurronen"?

- Tämä johtuu siitä, että muuttaessa Helsinkiin jätin tehot kuitenkin Lappeenrantaan. Pelikaverit Helsingissä leimasi ekojen treenien noin seitsemännellä minuutilla Kiikari-Kurroseksi. Sen jälkeen oli niin iso apina selässä, että nimitys kulki matkassa koko kauden ja ilmeisesti sen jälkeenkin.

Onneksi vain Helsingissä. Matkaileva mies kun olet, lienet kokenut reissuillasi kaikenlaista. Paljasta joltain peli- tai "pelireissulta" muistelo, joka on jäänyt ikuisesti mieleen, tai joka on muuten vaan mainitsemisen arvoinen.

- Näitä muisteloita on paljon, osa sellaisia, joita ei edes tämän palstan kaikille lukijoille (joita spekulaatioiden mukaan siis on) kehtaa paljastaa. Voisin kertoa eräästä B-nuorten SM-välierästä, mutta AOA on kertonut siitä niin monesti, niin koitan keksiä jotain vähemmän tunnettua. Yksi mielenkiintoinen pelireissu tulee mieleen viime keväältä. Lähdimme helsinkiläisten pelikavereiden kanssa (vahvistettuna liigatykki Tuomo Reposella) kohti Ahvenanmaata voittamaan jotain mitä Suomessa eikä Ruotsissa voi voittaa. Laiva lähti illalla kohti Tukholmaa, meidän pysäkki oli siis puolivälissä ja noin klo 04 piti olla skarppina valmis hyppäämään laivasta. Kello oli noin 02 kun havahduin, että koko joukkue laulaa karaokea, kuin olympiakultaa voittaneet. Pelaajia oli mukana pari kentällistä ja veskari. Arvelin, että saamme ekaan matsiin noin 3 pelaajaa kasaan. Kuitenkin kaikki pääsivät onnelliset oikealla pysäkillä pois laivasta ja nautimme parin tunnin unet Maarienhaminan terminaalissa. Auringon noustessa käppäilimme hallille ja taisimme voittaa finaalia vaille kaikki pelit. Hopeaa siis sieltäkin. Poistulomatka onkin sitten toinen tarina

Siitä lisää myöhemmin. Peliuran jälkeen ja sen aikanakin olet toiminut myös nakkibisneksessä. Tuotemerkki Pouttu on hyvin suosittu Suomessa. Kerrotko hieman lisää siitä?

- Itse asiassa kyseinen tuotemerkki ei ilmeisesti ole aivan niin suosittu kuin luulet. Ainakin omassa lähikaupassa Pouttu-merkillä varustetut makkarat on varustettu punaisella alennustarralla. Itse suosin kyseistä merkkiä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille.

Pakko oli mainostaa. Salibandyliiton sivujen mukaan yksi harrastuksistasi on moukari. Valoita tuon uran taustoja.

- Tämä tieto oli minulle varmasti yhtä kova yllätys kuin sinulle. Moukari ei suinkaan ollut syy salibandyn lopettamiseen. Uskon, että salibandyssä olen kuitenkin parempi kuin moukarissa, vaikka ruumiinrakenteeni on enemmän ehkä moukariin sopiva. Pitää kesällä kokeilla paljonko nykyään ”moukku” lentää.

Tulen paikalle nauramaan. Sitten mielikuvitusta peliin. Tosielämän tilanne. Olet Madison Square Gardenin lavalla mikrofoni kädessä. Oikealla vetää Marilyn Manson ja vasemmalla Kari Tapio. Mistä löytyy selitys?

- Huh huh. Tässä saa tosiaan laittaa mielikuvitusta peliin. Luulen, että homma juontaa juurensa vuoteen 2012, jolloin vedän tangomarkkinoiden karaoketeltassa Neon kakkosen Kemiaa, johon syttyvät Kari Tapio ja Samuli Edelman. Samana syntyy yhtye Elämän Sankarit. Olemme Yhdysvalloissa kiertueella ja ”Samppa” tekee läheistä tuttavuutta alkoholin kanssa. New Yorkin keikan Samuli joutuu jättämään väliin. Marilyn Manson värvätään hoitamaan Samun osuudet biisissä ”Tuhannen Yötä”. Minä siis soitan keskellä kitaraa Marilyn hoitaa Samulin osuuksia ja vasemmalla Kari Tapio laulaa Sanin säkeistöt.

Selkeää kuin mikä!

Loppuun vielä nopeita!

All-Stars kenttä

Lasse Kurronen-Toni Kokkonen-Tuomo Reponen
Ilari Heikkinen-Timo Kupsanen
Ossi Lahti

Kiikari vai Moukari? -Moukari!
Uppsala vai Tahko? -Nykyisin Tahko
Puikot vai Maali? -Ehdottomasti puikot.
Sähly vai Karaoke? -Karaoke

Valmentaja jota arvostan... Simo Ruuskanen
Salibandyssa muuttaisin... Tasurin sattuessa rankkarit. Sama systeemi kun nykyisin lätkässä.
Syöttötuolissa haluaisin nähdä...Nyt on taas Lappeenrantalaisia ollut viimeaikoina, niin kysäseppä vaikka Salutskijn Tedyä.

Ei huono vaihtoehto ollenkaan! Näin tarinoi aina hauska mies Lasse "Pouttu" Kurronen. Syöttötuoli saavutti 10 henkilön rajapyykin, muttei suinkaan jää siihen. Uutta odotellessa...